Prepaid -raha, ei turhia laskuja
 

 




Kännyköissähän ne prepaid -liittymät ovat olleet jo pitkään käytössä. Tosi käteviä, ei tule yllätyssuuria laskuja eikä pysty pölpöttämään yli varojensa. Kun ostat puheaikaa tietyllä rahalla niin sitä ei pysty ylittämään. Lapsille näitä on käytetty kauan ja kuulemma monet ulkomaalaiset niitä käyttää. Venäjällä esimerkiksi ei juuri muunlaisia liittymiä käytetäkään.
 
Sen sijaan rahankäytössä ollaan menty ihan eri suuntaan, vingutetaan luottokorttia ja kauhulla odotetaan kuinka iso lasku sitten tulee postiluukusta. Moni viisas onkin siirtynyt tässäkin prepaid- rahan käyttöön. Se on kätevä kun lompakossa on kauppaan mennessä 50eur arvosta prepaid -rahaa. Ei tule tuhlattua älyttömästi kun pitää vähän miettiä, että mitä ostaa ja mihin tuo ennalta ladattu 50 eur raha riittää. Ja lapselle se on kätevä antaa mukaan kioskille: Tässä sinulle 5eur ennalta ladattua rahaa, sen verran voit käyttää, etkä yhtään enempää.
Mutta valtio on ihan eri mieltä prepaid -rahasta. Siitä ollaan hankkiutumassa kokonaan eroon. Pitäisi siirtyä ihan velaksi elämisen yhteiskuntaan ja vinguttaa vaan korttia joka paikassa. Tietysti ymmärtäähän sen kun miettii minkälaiset IT-järjestelmät on parinkymmenen vuoden aikana pystytetty sen takia, että kansalaiset voivat hoitaa raha-asiat ihan vaan tietokoneiden bittivirtana. Pakkohan se on tuollainen IT-arkkitehtuuri pitää kunnolla käytössä kun kerran on tehty. Mutta silti voi miettiä kumpi on tärkeämpää, ihmisten velkaantuminen vai IT-arkkitehtuurin käyttö vain sen takia, että sellainen järjestelmä on pystytetty. Ja tietysti myös asuntomarkkinat vaikuttavat erittäin paljon velkaantumiseen. Eräs tuttuni on kiinteistönvälittäjä Tampere -nimisessä paikassa ja hän kertoi, että kyllä on parissakymmenessä vuodessa muuttunut kiinteistönvälittäjän työ aika paljon. Ihan johtuen asuntojen hinnoista ja pankkien lainapolitiikasta.
 
Kysyi yksi kaveri kerran, että mistä tuota prepaid -rahaa sitten saa ja minkälaisessa paketissa sitä myydään. No ihan kun menet sellaisen masiinan ääreen, jossa lukee että Otto. Sieltä voi nostaa haluamansa suuruisia prepaid -rahoja. Kutsuvat niitä myös seteleiksi. Tässä hommassa hyvä apuväline on pankkikortti tai muu vastaava kuten visa electron. Muita apuvälineitä siihen ei sitten tarvikaan.
Ennen vanhaan ihmisten palkkakin maksettiin aina tilipäivänä käteisellä. Se olisi varmaan nykyäänkin hyvä tapa työntekijöiden motivointia ajatellen. Jotenkin konkreettisempi korvaus työstä kun saa kirjekuoren käteen ja voi alkaa hypistelemään seteleitä.
Yksityiselle ihmiselle tuo käteisen käyttö on erittäin suositeltava vaihtoehto, yritysten täytyy ihan kirjanpitäjän kannalta käyttää korttia, jotta kaikki ostot näkyvät tiliotteella. Esimerkiksi ravintolan kirjanpito on huomattavasti helpompi tehdä kun pikkuostot näkyvät ravintolan pankkitilin tiliotteella sen sijaan että kirjanpitäjän täytyisi selata pieniä käteiskuitteja.
 
Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia ulkomailla ja noissa on se hyvä puoli, että vaikka olisi kirjoitettu millä kielellä niin monesti ne on käännetty ainakin englanniksi jonkun scientific editing service -palvelun toimesta. Sen vuoksi niihin pystyy suomipoikakin tutustumaan kohtalaisella englanninkielen taidolla. Siinä mielessä hyviä nuo scientific editing service -palvelut.
 
Vaikka käteisen käyttö onkin reilusti vöhentynyt niin kyllä se ihan käypää valuuttaa on ja voi käyttää edelleen melkeinpä joka paikassa. Jos ostat kaupasta ruokaa niin ihan hyvin voit maksaa seteleillä. Jos käytät autosi korjaamolla niin varmasti onnistuu myös käteismaksu. Ravintolassa voit syödä ja juoda käteiskassan kanssa ihan varmasti. Joitain poikkeuksia tietysti on. Työstä maksaminen ei aina ole fiksuinta käteisellä. Esimerkkinä vaikkapa keittiöremontin teettäminen. Siinähän on tavaran ostamista, mutta sen lisäksi on yleistä suunnittelua, keittiösuunnittelu, suunnitelmien teettämistä ja lopuksi remonttityötä sekä mahdollisesti sähkömiehen ja putkimiehen työt. Varmasti voit rautakaupasta käydä käteisellä ostamassa tavarat, mutta keittiösuunnittelijan tai remonttimiehen palkkoja ei välttämättä kannata käteisellä maksaa. Toisaalta ei kortillakaan. Kyllä tuollaiset yleensä hoidetaan laskulla ja maksetaan nettipankissa. Eräs tuttuni kyllä kertoi tapauksesta, jossa huoltomies (alana oli kiinteistöhuolto Naantali -nimisessä paikassa) sai aina työkeikkansa päätteeksi maksun käteisellä eräältä iäkkäämmältä mummolta. Kaveri kyllä rouvalle yritti aina selittää, että näistä kiinteistöhuolto -hommista tulee sitten lasku postissa, mutta mummo se vaan sinnikkäästi lykkäsi seteliä kouraan joka siivous- ja hiekoituskeikan jälkeen. Että näin Lounais-Suomessa.



 
 

     
           
           
           
           
 
Copyright © 2006-2016 Yhteystiedot: TT Holdings Finland | thinktankholding@thinktankholdings.com